Väkivalta on luonteeltaan kollektiivista ja moniulotteista, ja sen juuret ovat meidän jokaisen tunne-elämässä. On tärkeää ymmärtää väkivallan synnyn mekanismeja, jotta osaamme niitä purkaa.
Kehotietoisuus on tärkeää väkivaltatyön tekijälle ja asiakkaalle. Kehotietoisuuden kautta on voi oppia ymmärtämään fyysisten tuntemusten ja tunteiden välistä dynamiikkaa, ja miten siihen voi vaikuttaa.
Äidiksi tuleminen muuttaa naisen maailman. Lapsen jokainen ikä- ja kasvuvaihe haastaa äitejä eri tavalla. Näiden haasteiden keskellä voi tuntea olonsa neuvottomaksi ja keinottomaksi.
Äitinä ei halua eikä saisi raivostua, suuttua ja tuntea negatiivisia tunteita. Äitiyteen liitetään paljon odotuksia, mielikuvia ja uskomuksia siitä, millainen on hyvä äiti.
Pitkittynyt tulehtunut ilmapiiri kotona on aina myös väkivaltaa lasta kohtaan. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi tarvita apua ja tukiverkostoja. Erovaikeuksista on syytä puhua ääneen.
Päihteidenkäyttö lisää väkivallan riskiä parisuhteessa. Pitkäaikainen päihdekäyttö alentaa impulssikontrollia, tilanteiden lukutaitoa ja kykyä tulkita oikein toisen käyttäytymistä.
Parisuhteen väkivaltaisena osapuolena voi olla sukupuolesta riippumatta kumpi tahansa. Väkivalta parisuhteessa on erityisen haavoittavaa, koska tekijä on uhrille läheinen ja rakas. Molemmat tarvitsevat apua; muutos on mahdollinen.
Naisen väkivaltaisuus on yhä tabuluonteinen aihe. Avunhakua helpottaa, että ilmiö tunnistetaan. Jokaisessa väkivaltaisessa naisessa asuu haavoittunut pikkutyttö.
Mitä väkivalta on? Ensimmäinen askel on tunnistaa, mikä kaikki itseasiassa on väkivaltaa. Sen jälkeen voi ottaa askelia kohti väkivallattonta elämää.
Ei ole yhtä tapaa olla nainen. Koko historiamme, kaikki kokemuksemme ja tunteemme tekevät meistä meidät. Varjojen ymmärtäminen osaksi itseään on osa kokonaiseksi naiseksi kasvamista.
