Tietopankista löydät tukea, tietoa ja tarinoita naisen väkivallasta.
Olimme viime syksynä alkoholinhuuruisessa illanvietossa poikaystäväni kanssa. Ilta oli hauska, nautimme sekä toistemme että myös muiden kanssajuhlijoiden seurasta. Syy, miksi kerron juuri tästä illasta, on varmasti arvattavissa: ilta päättyi mustasukkaisuusriitaan, jonka aikana läpsäisin poikaystävääni poskelle sanojeni loputtua ja turhaantumiseni kasvettua ylitsepääsemättömäksi.
Omien rajojen tunnistaminen ja toisen rajojen kunnioittaminen ovat keskeisiä teemoja tarjoamissamme yksilökeskusteluissa sekä vertaisryhmissä. Miten rajat sitten liittyvät vaikeisiin tunteisiin, aggressioon ja ehkäisevään väkivaltatyöhön?
Kahden vuoden välein julkaistava kouluterveyskysely paljasti viime syksynä, että nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Samanlaisia tuloksia kuultiin tuoreesta E2 Tutkimuksesta, jonka
Lapsiin kohdistuva väkivalta kriminalisoitiin jo 80 -luvulla, mutta se ei poistunut. Vanhemman käyttämästä väkivallasta tuli tabu. Puhumattomuudesta kalleimman hinnan maksavat lapset.
Väkivallan ylisukupolvisuuden estämisen kannalta keskeistä on, että vanhemman niin sanottua mentalisaatiokykyä, kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta, voidaan tukea”, kirjoittaa ´THL:n johtava asiantuntija Taina Laajasalo.
Pitkittynyt tulehtunut ilmapiiri kotona on aina myös väkivaltaa lasta kohtaan. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi tarvita apua ja tukiverkostoja. Erovaikeuksista on syytä puhua ääneen.
Tutkija Piia Keiski käy läpi kirjoituksessaan, mitä on emotionaalinen kaltoinkohtelu ja vaikeudesta tunnistaa sen eri muotoja.
Anonyymin kokemusasiantuntijan kertomus parisuhdeväkivallasta.
Anonyymin kokemusasiantuntijan kertomus parisuhdeväkivallasta.
Erään äidin tarina matkastaan kohti väkivallattomuutta.
Katso naisenvakivalta.fi:n kampanjan videot täältä.
Itseen kohdistuva aggressio on vakava merkki ja tilanteeseen tulisi hakea muutosta sekä apua läheisten tai ammattilaisten tuella.
Kuuntele naisenvakivalta.fi:n tuottamia podcast äänitteitä täällä.
Lue Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön tutkimusaineistosta koottuja tarinoita naisen väkivallasta.
Äidiksi tuleminen muuttaa naisen maailman. Lapsen jokainen ikä- ja kasvuvaihe haastaa äitejä eri tavalla. Näiden haasteiden keskellä voi tuntea olonsa neuvottomaksi ja keinottomaksi.
Äitinä ei halua eikä saisi raivostua, suuttua ja tuntea negatiivisia tunteita. Äitiyteen liitetään paljon odotuksia, mielikuvia ja uskomuksia siitä, millainen on hyvä äiti.
Pitkittynyt tulehtunut ilmapiiri kotona on aina myös väkivaltaa lasta kohtaan. Kumpikin parisuhteen osapuoli voi tarvita apua ja tukiverkostoja. Erovaikeuksista on syytä puhua ääneen.
Päihteidenkäyttö lisää väkivallan riskiä parisuhteessa. Pitkäaikainen päihdekäyttö alentaa impulssikontrollia, tilanteiden lukutaitoa ja kykyä tulkita oikein toisen käyttäytymistä.
Parisuhteen väkivaltaisena osapuolena voi olla sukupuolesta riippumatta kumpi tahansa. Väkivalta parisuhteessa on erityisen haavoittavaa, koska tekijä on uhrille läheinen ja rakas. Molemmat tarvitsevat apua; muutos on mahdollinen.
Naisen väkivaltaisuus on yhä tabuluonteinen aihe. Avunhakua helpottaa, että ilmiö tunnistetaan. Jokaisessa väkivaltaisessa naisessa asuu haavoittunut pikkutyttö.
Mitä väkivalta on? Ensimmäinen askel on tunnistaa, mikä kaikki itseasiassa on väkivaltaa. Sen jälkeen voi ottaa askelia kohti väkivallattonta elämää.
Ei ole yhtä tapaa olla nainen. Koko historiamme, kaikki kokemuksemme ja tunteemme tekevät meistä meidät. Varjojen ymmärtäminen osaksi itseään on osa kokonaiseksi naiseksi kasvamista.
Kaikki tunteet kuuluvat elämään. Oletko joutunut patoamaan jotain ja nyt kaikki vyöryy yli? On tärkeäätunnistaa arjessaan, mitä tuntee ja ilmaista rakentavasti; se on myös opeteltavissa.
Puret hammasta, keho jännittyy, sydän hakkaa lujemmin. Kehon viestien lukeminen ja hengitystekniikat voivat olla avuksi ja parhaimmillaan ehkäistä tilanteiden liukumista väkivaltaan.
