Kehotietoisuus väkivaltatyössä

 Aihe: Ammattilaiselle

Työssä niin väkivallan kokijoiden kuin tekijöiden kanssa yhtenä tärkeänä viitekehyksenä voidaan pitää traumanäkökulman ymmärrystä, vaikka oma työ ei traumatyötä suoranaisesti olisikaan. Väkivaltatyön äärellä työntekijällä on hyvä olla ymmärrystä siitä, miten eri tavoilla trauma ja vaikeat kokemukset elämässä voivat vaikuttaa ihmisen ajatteluun, toimintakykyyn, reaktioihin, tunneilmaisuun sekä kehollisuuteen. Vielä tärkeämpää on sen ymmärryksen saaminen asiakkaan omaksi ymmärrykseksi.

Väkivallan tekijöiden kanssa työskenneltäessä asiakas kuvaa usein omien suuttumuksen, vihan, aggression ym. voimakkaiden tunteiden ja niistä seuraavien reaktioiden syntyvän hyvin ennakoimattomasti, äkillisesti ja usein hallitsemattomasti, mistä seuraa nopea kiihtyminen ja sitä kautta ennakoimaton reagointitapa kuten esim. lapsen kovakourainen kohtelu, raivostuminen tai muunlainen väkivallanteko. Tilanne menee myös usein hyvin nopeasti ohi ja asiakkaat kuvaavat omaa oloaan tilanteen jälkeen sanomalla ”en tiedä mistä se tuli” tai ”en ymmärrä mitä tapahtui”.

Kokemus on usein hyvin hämmentävä ja pelottava, koska se herättää tunteen hallitsemattomuudesta ja siitä ettei voi itse vaikuttaa omaan toimintaansa. Asiakkaat kuvaavat omien tunteidensa ja reaktioidensa ennakoimattomuutta, sitä miten jokin tilanne tai ärsyke laukaisee heissä ikään kuin ”automaattisulakkeen” tai ”autopilotin”, joka ohjaa toimintaa vaikka asiakas itse haluaisi toimia toisin.

Vireystilaikkuna

Yksi tapa lisätä ymmärtämystä on lähteä käsittelemään asiakkaan kanssa hermostomme toimintaa, sitä miten autonominen hermostomme sekä sen parasympaattinen ja sympaattinen osa toimivat. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vireystilaikkunaan tutustumisen avulla. Vireystilaikkuna havainnollistaa meissä tapahtuvia vireystilan vaihteluita ja niiden vaikutusta toimintaamme.

  • Ylivireystila: Keho on taistele ja pakene -tilassa: sydämen syke ja hengitys tihenevät, tunteilla reagointi lisääntyy, erilaisia kehollisia reaktioita (kurkkua kuristaa, kämmenet hikoavat, vatsaa tai rintaa puristaa, hartiat jännittyvät…)
  • Optimaali vireystila: Keho on ei hätää -tilassa, arki sujuu, keskittyminen onnistuu, omat kokemukset ja tunteet siedettäviä ja käsiteltävissä olevia
  • Alivireystila: Tunteet ja tuntemukset vähäisiä, vähentynyt fyysinen aktiivisuus, turtumista ja ajattelun sekä muistamisen vaikeutta

(mukaillen Ogden, Minton & Pain, 2006)

Normaaliin elämään kuuluu vireystilojen vaihtelut esim. sopiva stressi tai kuormitus. Hermostomme auttaa meitä suoriutumaan niissä tilanteissa nostamalla väliaikaisesti kehon vireystilaa. Järjestelmän toimiessa normaalisti painopiste on optimaalissa vireystilassa, jolloin koemme stressiä, mutta palaudumme siitä ja toimintakykymme säilyy.

Jos ihmisellä on omassa historiassaan erilaisia kuormittavia sekä jollain tapaa turvattomia kokemuksia on oleellista on lisätä heidän tietoisuutta siitä, mitä tapahtuu kun hermostomme joutuu olemaan pitkäkestoisesti ylivirittyneessä tilassa ja miten se voi vaikuttaa hermostomme toimintaan myös myöhäisemmissä vaiheissa. Tällöin hälytysjärjestelmämme on ikään kuin koko ajan valmiustilassa ja olemme jatkuvasti jännittyneitä, jolloin jo pienikin ärsyke voi aiheuttaa tilanteeseen nähden suuren tunteen ja reaktion. Tämä tuo ymmärrystä asiakkaan kokemukseen hallitsemattomuuden tunteesta.

Ylivireys kehossa

On tärkeää tiedostaa myös, miten eri tavoin ylivireys voi näkyä kehossa. Hyvin usein asiakas voi huomata olevansa lähes koko ajan ylivireystilassa ja keho eri tavoin jännittyneenä. On tärkeää tulla tietoiseksi millaisia signaaleja keho lähettää niissä tilanteissa, kun vireystila on koholla, mutta myös miltä keho tuntuu rentoutuneena.

Usein keho antaa merkkejä vireystilan kohoamisesta ja hermoston kiihtymisestä jo hetkeä ennen kuin tunne ja reaktiot ottavat vallan. Kun oppii tunnistamaan näitä merkkejä omassa kehossaan ja keskittymään siinä kohtaa kehon tietoiseen rauhoittamiseen, esim. hengityksen avulla, hermosto rauhoittuu, kognitiivinen ajattelu toimii paremmin ja sitä kautta tilanteisiin on mahdollista reagoida ennakoitavammin.

Kehotietoisuus sekä hengittäminen opettavat asiakkaalle itsesäätelytaitoja, jotka lisäävät turvallisuuden sekä hallinnan tunnetta. Mitä tietoisempi ihminen on siitä, mitä hänen kehossaan tapahtuu, sitä paremmin mieli ja keho yhdistyvät – muodostuu kokonaisuus. Omien kehossa tapahtuvien reaktioiden sekä tuntemusten ymmärtäminen on usein asiakkaalle merkittävää. On helpottavaa, kun omille tuntemuksille löytyy jokin yhtymäkohta, ”kummalliset olot” sekä erilaiset vaivat saavat selityksen ja normalisoituvat.

Väkivaltatyön haasteita

Yksilökeskustelut vaativat aina paljon keskittymistä sekä virittymistä, joka on työntekijän keholle ja mielelle kuormittavaa. Asiakkaan erilaiset tunnetilat heijastuvat aina työntekijään ja resonoivat työntekijässä eri tavoin riippuen työntekijän omasta kokemusmaailmasta ja historiasta.

Väkivaltatyö on työkenttänä erityisen kuormittava ja tekijöiden kanssa tehtävä työ tuo mukanaan vielä omat erityispiirteensä. Jotta työntekijä voi vastaanottaa ja kannatella asiakkaan erilaisia tunnetiloja täytyy työntekijällä olla kykyä ja voimavaroja kannatella omia tunteitaan.

Ihmissuhdetyössä työntekijä keho on tärkeä työväline, jota on tärkeä kuunnella ja huoltaa oikealla tavalla. Työntekijän tulee olla tietoinen omista kipupisteistään sekä oman kehonsa viesteistä. Inhimillinen kohtaaminen ja kontakti ovat tärkeitä fysiologisen säätelyn kannalta. Fysiologista säätelyä puolestaan tarvitaan, jotta inhimillinen kohtaaminen mahdollistuu. Näiden osa-alueiden yhteisvaikutuksella voidaan saavuttaa ehyempi mieli. Kehotietoisuuden kautta on mahdollisuus oppia, miten fyysiset tuntemukset vaikuttavat tunnetiloihin sekä miten tunnetilat ja ajatukset vaikuttavat omiin fyysisiin tuntemuksiin.

Emma Laine

Olen ehkäisevän väkivaltantyön koordinaattori Maria Akatemiassa.

Lue lisää aiheesta

Väkivallan takana on tunteiden kapseloituminen Väkivalta käsitetään usein kahden tai useamman ihmisen väliseksi, vinoutuneeksi vuorovaikutussuhteeksi. Se voi kuitenkin suuntautua sekä toisiin, että myös omaan itseen. Väkivallan...
Kuinka tukea väkivaltaisuudestaan huolestunutta asiakasta? ”Miten sinä itse jakselet?”, tiedustelee neuvolatyöntekijä äidiltä, joka on saapunut vauvan ja taaperon kanssa vastaanotolle. Äiti lysähtää silminnähden kasaan ja alkaa itkeä. ”En ...
Vanhemman naisen tunnetaakka Kulttuurissamme on vanhuutta torjuvia ja väheksyviä piirteitä. Se elämänkokemus ja näkemys elämästä, mikä vanhemmilla ihmisillä on, jää nyt pimentoon. Seurauksena tästä on, että nu...

Kirjoita hakusi ja paina Enter.